Työntekijä huomaa virheen, mutta epäröi kertoa siitä. Palaverissa syntyy eriävä näkemys, joka jää sanomatta. Esimerkiksi tällaisissa hetkissä näkyy, kuinka turvalliseksi työyhteisö koetaan. Valtiotieteiden tohtori Minna Mattila-Aallon mukaan ratkaisevaa ei ole vain se, kannustetaanko ihmisiä puhumaan, vaan myös se, mitä tapahtuu, kun joku todella puhuu.
Tässä artikkelissa kerromme, mitä on psykologinen turvallisuus. Asiantuntijamme avaa, miltä psykologisesti turvallinen ympäristö näyttää ja miten tätä voidaan parantaa. Lisäksi kerromme, miksi se on juuri tänä päivänä aivan korostetun tärkeää.
Tärkeimmät poiminnat artikkelista
- Psykologinen turvallisuus tarkoittaa mahdollisuutta ottaa ihmisten välisiä riskejä ilman kohtuutonta pelkoa kielteisistä seurauksista.
- Yhteenkuuluvuus ei yksin riitä, jos virheestä kertominen tai päätöksen kyseenalaistaminen tuntuu vaaralliselta.
- Turvallisuutta vahvistetaan tarkastelemalla, miten työyhteisössä vastataan avunpyyntöihin, virheisiin ja epäkohtiin.
- Johtaminen, työn organisointi ja vuorovaikutus vaikuttavat yhdessä siihen, voiko ihminen toimia turvallisesti.
- Säpin työyhteisöturvallisuuden asiantuntija Minna Mattila-Aalto kertoo tässä artikkelissa tarkemmin siitä, mistä psykologinen turvallisuus syntyy ja miten sitä voi vahvistaa työarjessa.
- Mitä on psykologinen turvallisuus?
- Miksi psykologinen turvallisuus on juuri nyt erityisen tärkeää?
- Miltä psykologisesti turvallinen työpaikka näyttää?
- Mikä heikentää psykologista turvallisuutta?
- Miten psykologista turvallisuutta voi alkaa vahvistaa?
- Asiantuntijan yhteenveto: Psykologinen turvallisuus osana työyhteisöturvallisuutta
- Työyhteisön rakkaudellinen akustiikka – koulutus työyhteisön tueksi
- Lähteet
Mitä on psykologinen turvallisuus?
“Psykologinen turvallisuus on työyhteisön jäsenten jakama kokemus siitä, että he voivat ilmaista itseään, ottaa puheeksi vaikeita asioita ja osoittaa keskeneräisyyttään ilman pelkoa kielteisistä ihmisten välisistä seurauksista.”
Näin käsitteen kiteyttää Minna Mattila-Aalto, joka työskentelee työyhteisöturvallisuuden, kuormitusviisaan johtamisen ja organisaatioiden suorituskyvyn parissa. Hän toimii myös meidän, Säppi Oy:n, työyhteisöturvallisuuden asiantuntijana.
Psykologinen turvallisuus ei siis kuvaa vain sitä, onko työpaikalla mukava ilmapiiri. Se kuvaa, mitä ihminen uskaltaa tehdä tilanteessa, jossa hänen sanomisensa voi herättää vastustusta tai paljastaa keskeneräisyyden.
Alla avaamme tarkemmin psykologisen turvallisuuden määritelmää sekä kerromme, miten tämä näkyy työelämässä.
Psykologisen turvallisuuden määritelmä
Psykologisen turvallisuuden ytimessä on yhteinen kokemus siitä, että ryhmässä voi olla oma itsensä ja vaikkapa kertoa omista virheistäkin ilman pelkoa negatiivisesta vastaanotosta.
Catherine Cote kiteyttää asian hyvin Harvard Business School:in artikkelissa:
“Psykologinen turvallisuus kannustaa ryhmän jäseniä kertomaan mielipiteensä, ehdottamaan ideoita, kysymään, nostamaan esiin huolenaiheita ja myöntämään virheensä pelkäämättä kielteisiä seurauksia.”
Psykologista turvallisuutta punnitaan siis silloin, kun ihminen ei vielä tiedä, miten muut suhtautuvat hänen sanomaansa. Uskaltaako hän silti avata suunsa?
Psykologinen turvallisuus työelämässä
Työpaikalla moni tärkeä asia tulee muiden tietoon vasta sitten, kun joku uskaltaa ottaa tämän puheeksi. Työntekijä voi huomata asiakkaan tarpeen muuttuneen tai tunnistaa työprosessissa jonkin riskin. Toinen taas saattaisi tarvita apua ennen kuin työ viivästyy. Jos havainnot jäävät sanomatta, niihin ei ehditä tarttumaan ja korjaamaan tilannetta ajoissa.
Mattila-Aallon näkökulmasta pelkkä puhumisen mahdollisuus ei kuitenkaan riitä. Työn arjen on tuettava sitä, että havaintoihin vastataan, apua on saatavilla ja esiin nostetuille ongelmille löytyy käsittelytapa. Näissä tilanteissa turvallisuuden kokemus joko vahvistuu tai heikkenee.
Voit lukea aiheesta lisää artikkelista “Psykologinen turvallisuus työyhteisössä – näin vahvistat sitä arjessa“.
Miksi psykologinen turvallisuus on juuri nyt erityisen tärkeää?
Psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää nyt, kun monessa työyhteisössä tehtävät ja toimintatavat muuttuvat nopeasti. Kaikkea ei voi suunnitella valmiiksi, joten työntekijöiden on voitava kertoa, mikä toimii ja mikä ei, sekä ehdottaa tarpeen vaatiessa myös uutta suuntaa. Silloin ongelmiin voidaan tarttua ajoissa ja suunnitelmia muuttaa yhdessä.
Kun ympärillä on epävarmuutta, työyhteisön kyky tehdä yhteistyötä saattaa joutua koetukselle. Psykologisesta turvallisuudesta kertovassa artikkelissakin kirjoitetaan, että yhteiskuntatieteilijät pitävät psykologista turvallisuutta yhtenä ihmisen perustarpeista. Se luo edellytyksiä sille, että ihminen voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla kotona, koulussa ja työssä.
Miltä psykologisesti turvallinen työpaikka näyttää?
Mattila-Aallon mukaan psykologisesti turvallisen työyhteisön erityinen tunnusmerkki on mahdollisuus ottaa ihmisten välisiä riskejä ilman kohtuutonta pelkoa kielteisistä seurauksista.
”Työyhteisö ei ole psykologisesti turvallinen, jos ihminen esimerkiksi kokee työyhteisössä arvostusta ja yhteenkuuluvuutta, mutta vaikenee silti virheestään tai ei uskalla kyseenalaistaa esihenkilön päätöstä”, Mattila-Aalto huomauttaa.
Turvallisessa työpaikassa virheestä kertominen käynnistää keskustelun siitä, miten tilanne korjataan. Eriäviäkin näkemyksiä kuunnellaan ja puntaroidaan. Kuten Michelle Bonterre toteaa Harvard Business Impactin artikkelissa, psykologisesti turvallinen ympäristö tukee tiimin onnistumista, sillä se edistää rehellistä ongelmanratkaisua ja innovointia. Kulttuuri, joka kannustaa puhumaan ääneen samalla kun työtavoitteet pidetään korkealla, johtaa parhaisiin tuloksiin.
Mikä heikentää psykologista turvallisuutta?
Psykologista turvallisuutta heikentää ennen kaikkea ristiriita puheiden ja tekojen välillä. Avun pyytämiseen voidaan kannustaa, mutta viesti menettää merkityksensä, jos apua ei saa silloin, kun sitä tarvitaan. Sama koskee virheistä oppimista. Jos virheen kertomisesta seuraa syyllistäminen, seuraava virhe saatetaan hyvinkin pitää omana tietona.
Myös työn rakenteilla on väliä. Jos työntekijöillä ei ole aikaa käsitellä havaittuja ongelmia tai on epäselvää, kuka niihin tarttuu, ongelmien esiin tuominen jää helposti yksittäisen työntekijän vastuulle. Mattila-Aallon näkökulmassa psykologista turvallisuutta tarkastellaan siksi osana työn organisointia ja johtamista, ei vain vuorovaikutuksen sävynä.
Miten psykologista turvallisuutta voi alkaa vahvistaa?
Minna Mattila-Aalto aloittaisi selvittämällä, mistä turvallisuuden kokemus juuri kyseisessä työyhteisössä syntyy, eli mikä sitä vahvistaa ja mikä heikentää.
“Mikään ei muutu sillä, että kannustetaan esimerkiksi pyytämään apua, jos ei apua saa, kun sitä tarvitsee. Siksi kannattaa tarkastella, miten työyhteisössä toimitaan, kun joku tarvitsee apua, tekee virheen tai nostaa esiin epäkohdan. Millaiset johtamisen, työn organisoinnin ja vuorovaikutuksen käytännöt vaikuttavat näihin tilanteisiin?”
Turvallisuuden vahvistaminen ei tarkoita kuitenkaan vain ongelmiin puuttumista. Yhtä tärkeää on tunnistaa, mitä hyvin toimivissa työyhteisöissä jo tehdään oikein, miksi se toimii ja miten nämä käytännöt saadaan säilymään.
Kehittämisen tueksi tarvitaan tietoa sekä henkilöstön kokemuksista että työn arjesta. Yksi tapa koota tätä tietoa on QWL Focus™ -menetelmä. Pureudumme tähän seuraavassa kappaleessa tarkemmin.
Psykologisen turvallisuuden kehittäminen QWL Focus™ -menetelmällä
Tieteellisesti validoitu QWL Focus™ -menetelmä auttaa tunnistamaan, mistä organisaation kehittäminen kannattaa aloittaa. Tutkimusperustainen menetelmä tuo esiin henkilöstön turvallisuuden kokemuksen sekä johtamisen, esihenkilötoiminnan, toimintakulttuurin, osaamisen ja prosessien vahvuuksia, kehittämistarpeita ja keskinäisiä yhteyksiä. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa turvallisuuden kannalta kriittiset tekijät sekä suunnata kehittämistoimet sinne, missä niillä on suurin vaikutus henkilöstön hyvinvointiin, suorituskykyyn ja organisaation tuottavuuteen.
Kun analytiikka yhdistetään työn arjen havaintoihin, voidaan tunnistaa turvallisuutta rakentavia ja heikentäviä toimintamekanismeja. Sen pohjalta voidaan yhdessä vahvistaa toimivia käytäntöjä ja muuttaa niitä, jotka horjuttavat turvallisuutta.
Asiantuntijan yhteenveto: Psykologinen turvallisuus osana työyhteisöturvallisuutta
Asiantuntijamme Minna Mattila-Aallon mukaan psykologinen turvallisuus on tärkeä osa työyhteisöturvallisuutta, mutta se ei synny irrallaan työn muusta arjesta. Siihen vaikuttavat johtaminen, työn organisointi, yhteiset toimintatavat ja ihmisten välinen vuorovaikutus.
“Työyhteisöturvallisuus auttaa ymmärtämään, miten nämä tekijät yhdessä rakentavat tai heikentävät turvallisuuden kokemusta ja mahdollisuutta toimia turvallisesti. Siksi psykologista turvallisuutta vahvistettaessa on tärkeää kehittää myös niitä työn arjen käytäntöjä ja rakenteita, joista turvallisuuden kokemus syntyy.”
Mattila-Aalto auttaa yrityksiä ja julkisia organisaatioita vahvistamaan työyhteisöjen turvallisuutta, työn sujuvuutta ja kestävää suorituskykyä kehittämällä johtamista, yhteistyötä ja työn rakenteita.
Työyhteisön rakkaudellinen akustiikka – koulutus työyhteisön tueksi
Jos haluatte löytää keinoja psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen omassa työyhteisössänne, ottakaa yhteyttä meihin. Voimme auttaa teitä tunnistamaan työyhteisönne vahvuudet sekä kehittämistarpeet QWL Focus™ -menetelmän avulla.
Miltä tuntuisi tulla töihin yhteisöön, jossa jokaisen panos huomataan? Tätä kysymystä käsittelee Säpin Työyhteisön rakkaudellinen akustiikka -esitys. Se kutsuu pohtimaan, miten jokainen työntekijä voi rikastuttaa omalla sävyllään työyhteisön yhteistä sointia ja mitä voimme tehdä, jotta työpaikalla olisi kaikilla hyvä olla.
Lähteet
Valtiotieteiden tohtori Minna Mattila-Aalto (Evido)
Psykologinen turvallisuus työyhteisössä – näin vahvistat sitä arjessa
Työyhteisön rakkaudellinen akustiikka
Why Psychological Safety Is the Hidden Engine Behind Innovation and Transformation